perjantai 15. heinäkuuta 2011

15. heinäkuuta, Maastotreeni, Sopenmäki

Tänään treenailtiin pitkästä aikaa maastossa jälkeä sekä esineruutua. Treenailemassa meidän kanssa oli Riikka ja Jäähy&Kettu sekä Kati ja Sara. Ensiks katottiin esineruudun paikka jonka jälkeen ajettiin jäljet.
Esineruutu tehtiin ensiksi jotta jäljet sais vähän vanhentua.

Rontin esineruutu treeni meni aluksi hyvin, mutta sitten loppu kiinnostus jota ei ole kertaakaan vielä Rontille tapahtunut. Treeni saattoi olla myös liian vaikea, mutta saatiin se päätettyä kuitenkin onnistumiseen. Aluksi otimme pari esineen etsintää niin, että Riikka vei esineen lähes 50metriin ja kun Riikka tuli ruudusta pois lähetin koiran esineelle. Molemmat onnistui hyvin, koira irtautui hyvin ja lähti innokkaasti etsimään esinettä. Löytyi ja bileet pystyyn! Kolmas esine vietiin ruutuun niin että seisoin Rontin edessä jolloin se ei nähnyt missä esine tarkalleen oli. Kun Riikka palasi esineeltä lähetin koiran. Pienen etsinnän jälkeen esine löytyi hienosti. Seuraava esine vietiin samalla tavalla ruutuun, mutta koira ei löytänyt sitä vaan juoksi ympäri ruutua, kävi sen ulkopuolella ja minun takanakin. Kutsuin koiran pois ja lähetin uudelleen, sama tapahtui uudestaan. Menimme hieman lähemmäs esinettä ja Riikka kävi heiluttelemassa esinettä ja heitti sen hieman eri paikkaan, jonka jälkeen lähetin koiran. Esine löytyi, wuhuu! Otettiin vielä yksi harjoitus, jotta saataisiin onnistunut loppu treenille. Esine vietiin sitä heiluttaen ruutuun ja kun se lensi  maahan saakka lähetin koira. Rontti lähti hyvällä tempolla esineelle ja sieltähän se löytyi, hyvä hyvä! Palkkana oli lihapullaa kun esine tuli aina ohjaajalle. Hyvä treeni yhtä kömmähdystä lukuunottamatta.
Riikka antoi hieman pohtimisen aihetta miten jatkossa lähettäisin koiraa ruutuun ja miten haluan koiran työskentelevän ruudussa. Olen tähän asti odottanut aina ennen esineelle lähettämistä katsekontaktia koiralta sittä se tarjoaa sitä runsaasti. Vaihtoehtona olisi siis lähettää koira silloin kun se katsoo ruutuun. Näin saisi koiran ohjattua suoraan siihen suuntaan mihin haluaa. Pienen mietinnän jälkeen taidan kokeilla tätä ensi kerralla ja mutustella miltä se vaikuttaa. Toisena asiana miten haluan koiran toimivan ruudussa, tekevän pistoja vai käyvän ruutua edes takaisin läpi esinettä etsiessä. Parempi olisi ehkä että koira kävisi pistoittain ruudussa, näin koira ei kuumuisi liikaa sillä Rontilla on tapana juosta ympäriinsä hullunlailla ja näin se saisi välillä uuden käskyn esineelle. Tätä aletaan treenailla nyt sitten kapeilla tallatuilla kaistaleilla (10x50m), jotta koira saadaan tajuamaan että esine on vain siellä missä on jälkeä.

Ensimmäinen metsäjälki Rontille, vähän jännitti miten se tulee menemään kun ollaan tehty jälkeä vain nurmelle. Hyvin se kuitenkin meni, huoh :) Jäljen pituus n. 200m, alussa makupaloja joka askeleella n.40m, sitten namit vain joka toisella askeleella 10-15m. Tämän jälkeen alkaa tulla loivaa käännöstä oikealle n 30m jossa makupaloja on tiheään joka askeleella, tämän jälkeen on aivan makupalaton osuus n. 20-30m tässä tein askelia hieman tiheämmin, lopussa vielä makupaloja joka askeleella ja joka toisella satunnaisesti. Jäljellä oli paljon muurahaisia! Mutta onneks ne ei ronttia haitannu, pari kertaa piti vaan pärskästä ne nenästä hiiteen.
Rontti alkaa jo jäljelle mentäessä tietää mistä on kyse kun puhun sille aina "missähän se jälki on".
Jälki alkoi hiljentymisestä sen päähän, sitten käsky ja käsiapu "jälki". Koira lähtee rauhallisesti jäljelle ja etenee sen jokaisen kohdan samalla tavoin oli siellä makupaloja tai ei. Muutaman kerran stoppaa ja miettii mutta jatkaa jäljen ajoa sen jälkeen hyvin. Mutka menee hyvin ei nosta päätä kertaakaan sen aikan ylös, samoin käy osalla missä ei ole makupaloja. Huippu hienoo ja jälki on loppu, Omistaja on ylpeä koirastaa! Rauhallista työtä vaikka muuten Rontti osaa olla aika villikin, keskittyi kyllä hyvin! Hyvä Rontti <3
Nyt pitäisi pikku hiljaa alkaa koiralle opettamaan kepit ja mietittävä miten haluan koiran ne ilmaisevan. Vaihtoehtoja on siis useita, maahan menemällä, ottamalla suuhun, ottamalla suuhun ja tuomalla ohjaajalle. Tämä on vielä mietinnässä mikä olisi paras vaihtoehto Rontille. Luulen että jos se ottaa kapulat suuhun se alkaa tapansa mukaan pureskella niitä, mutta jos opettaa maahan menon, voiko kepit sitten jäädä merkkaamatta kun se ajaa niin keskittyneesti? Tärkeintähän tässäkin on pohjatyö, joten ehkä alan aluksi opettamaan keppien ilmaisun maahan menemällä, katsotaan miten se lähtee siitä etenemään.

Nyt sit jatkossa tehdään mahdollisimman pitkiä jälkiä sekä nurmelle että helppoon maastoon. Ja jos koira etenee hyvin jäljellä voi sen sieltä ottaa pois. Sekä tehdä yllätyksiä jäljelle, jota Riikka ehdotti. Tämän kanssa olen kyllä hieman varuillaan ennen kun aloitan sen. Entä jos koiran työskentely herpaantuu sen yllätyksen esim. namikupin jälkeen? Mutta se ei selviä kuin kokeilemalla :) Nyt siis vaan treenailua jäljellä sekä esineruudussa. Ai niin, ruutuun piti ehtiä uusia esineitä.. hmm.. eiku porukoille kaappeja tonkimaan :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti